sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Lassen ale-ostos

Lasse päätti lähteä vuoden alkajaisiksi ale-ostoksille. Ei mennyt hukkaan ostosreissu, kun löytyi vihdoinkin sopiva patja parvisänkyyn. Petauspatja ja petivaatteet jäi kyllä vielä hankkimatta. - Ehtii nuo myöhemminkin, miettii Lasse. Muisto sängyn romahtamisesta ei ole vielä häipynyt Lassen muistista ja ylhäällä nukkuminen arveluttaa. 

* * * * *
Olipas vaikea ottaa kuvaa tuosta patjasta. Tarkkaa en saanut millään, höh. Mutta patja valmistui ennätysajassa (meikäläisen mittapuulla), kun vain sain aikaiseksi ryhtyä toimeen. Johan tuo olikin pyörinyt mielessä useamman vuoden, heh. 

Löysin viime syksyn Suuri Snadi -messuilta juuri oikeanlaisen patjakankaan. Joskus sen oikean materiaalin löytyminen vie yllättävän kauan aikaa.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Omena päivässä...

... parhaana monta.

No enpäs saanut pidettyä näppejäni erossa massasta tänäänkään. Nyt on omenaa joka lähtöön, kokonaisena, puolikkaana ja viipaleena. Viimeksi mainitut varmaan menossa omenapiirakkaan jahka keksin, kuka sitä leipoisi. Kuorittua omenaa kuoren kera en onnistunut saamaan aikaiseksi, mikä jäi kyllä vähän harmittamaan, mutta Fimo Soft on ainakin mun käsissä liian pehmeää siihen tarkoitukseen. Tosin kyllä mä jo siinä vaiheesa, kun noita muurahaisen pikkuvarpaan kokoisia siemeniä noihin puolikkaisiin asettelin ajattelin, että onkohan tää ihan terveen hommaa :-D Mutta niin tai näin, kivaa se ainakin on ja se on pääasia!

tiistai 28. lokakuuta 2014

Näin kävi

No niinhän siinä kävi, kuten pelkäsin. Mineily vei taas mukanaan ja keskeneräiset tilkkutyöt ovat edelleenkin keskeneräisiä.

Ja englanninlakujen myötä innostuin massailemaan lisää. Muutama kurkku, sitruuna ja sipuli tässä menossa uuniin. Näille ei ole mitään täsmäkohdetta vielä tiedossa, mutta onpahan varastossa, kun tarve tulee vastaan :-)

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Heräämisiä...

Nyt olen onnellinen, että nukkekotimaailmassa kaikki on mahdollista. Tässä tapauksessa se, että aikaa ei ole kulunut yhtä kauan kuin edellisestä postauksesta on vierähtänyt, vaan hyppäämme vain joitakin viikkoja eteenpäin tästä tapahtumasta :-)

Lasse-parka loukkaantui melko pahoin tuossa mullistuksessa. Sairaalassa vierähti hetki jos toinenkin, mutta nyt Lasse on vihdoin päässyt palaamaan kotiin.

Kotiutuessaan Lasse joutui vielä käyttämään kainalosauvoja, mutta pikkuhiljaa kävely alkaa jo sujua ilman niitäkin.

Ystävät kävivät kasaamassa romahtaneen parvisängyn, mutta Lasse ei ole vielä uskaltanut kiivetä sinne nukkumaan, näyttää nimittäin vähän huteralta. - Täytyy varmaan itse kiristää ruuveja, kunhan tästä vielä vähän voimistun, Lasse tuumaa. Nyt on uni tullut niin vikkelästi, ettei edes kenkiä ole ehtinyt ottamaan pois jaloista.

Lassen ruokavalio ei kylläkään ole toipilaalle paras mahdollinen: sipsiä, limua, karkkia, makkaraa ja säilykkeitä. Jonkin sortin vekotin ruoan lämmitykseen olisi kyllä hankittava mitä pikimmiten. 

* * * * *
No hoh-hoh. Melkein vuosi vierähtänyt edellisestä postauksesta. Ihan nolottaa. Tilkkutyöt ovat vieneet kaiken harrastusajan, mutta nukkekoteilu ei ole unohtunut missään vaiheessa. Suuri Snadi -messuilla alkoi taas mineilyttää oikein toden teolla, joten tällä viikolla piti tarttua toimeen. 

Nuo kainalosauvat on olleet mielessä jo pitkään. Ohje täältä. Kyllä mua nauratti (olisi voinut itkettääkin) niitä tehdessä, sillä se ei ollut ihan niin helppoa, miltä se näyttää. Valmista tuli yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta sillä menetelmällä olen ennenkin onnistunut :-) 

Messuilla sattui silmään tuo säilykepurkki (olisikohan ollut Soile Touran pöydässä?) ja naureskellen sekä myös vähän säälin sekaisin tuntein sen Lasselle ostin. Myyjällekin sanoin, että pitää viedä poikamiehelle ruokaa. Makkarapaketin (edellisessä kuvassa) ostin Facebookin nukkekotikirppikseltä viime kesänä. Tuo lehtiö oli myös täsmäostos (messuilta) Lassen boxiin. Se on jotenkin niin soma :-)

Tänään oli vuorossa kainalosauvojen paisto, mutta innostuin sitten massailemaan muutakin. Nuo englannin lakut ei ole minimaailmassa enää mikään uusi juttu, mutta ne ovat sitkeästi roikkuneet mielessä kymmenien ja satojen ideoiden tekolistalla. Ja kuten tavallisesti, massajuttuja ei voi tehdä vain muutamaa. Nyt on sitten lakuja iso varasto (kaikki eivät ole tuossa).

Lähiaikoina tulen käymään mielessäni taistelua tilkkutyöt/mineily, mutta toivottavasti saan järjestettyä aikaa molempiin.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Aina on tilaa vielä yhdelle

Mistä näitä oikein tulee...

Nallelandiaan on ilmestynyt jälleen uusi jäsen, karhu nimeltään Roope (nimen antoi tällä kertaa poikani).

Roope-karhu sai ylleen liivin, jonka taskuihin voi säilöä kaikenlaista tarpeellista.

Kolmikko yhteiskuvassa. 

Nyt kolmannen nallukan jälkeen voin sanoa, että olisi pitänyt aloittaa näiden tekeminen päinvastaisessa järjestyksessä, eli suuremmasta pienempään. Mutta tällä kertaa näin päin :-) (Iivari saattaa jossain vaiheessa joutua plastiikkakirurgin käsittelyyn, sillä kuono häiritsee...)

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Nallekaveri

Jäi sitten nalleputki päälle. Tällä kertaa esittäytymisvuorossa on Hermanni Harmaakarhu.

Iivari on iloinen uudesta kaveristaan.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Esittäytyminen

Eilen oli tämän syksyn nukkekotikurssin viimeinen kerta. Olin edellisellä kerralla sairaana, joten tein varsinaisesta aiheesta poiketen aiemmin aiheena ollutta nallea. Ihan en ehtinyt sitä saada valmiiksi illan aikana, joten tänään vielä riitti kotona ahkeroitavaa. Mutta valmista tuli!

Saanko esitellä: Iivari von Isokorva! 

Kuinkahan kauan aikaa olen suunnitellut tuollaisen pikku-nallukan tekoa? No todella monta vuotta. En ole uskaltanut tarttua toimeen, sillä olen aina luullut sen olevan ylettömän vaikeaa puuhaa. Ihme ja kumma, ei se sitten ollutkaan. Kaikkein vaikeinta oli saada aikaiseksi "ilme", enkä siinä omasta mielestäni ihan täydellisesti onnistunutkaan, mutta ehkä sitten seuraavan nallen kohdalla. Iivarista tuli kuitenkin tekovaiheen aikana hyvin rakas, sillä onhan se ensimmäinen luomukseni laatuaan :-) Ja pituutta von Isokorvalla on kokonaiset 5 cm.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Messuille, hopihopi!


Tulevana viikonloppuna on Vantaan Energia-areenalla paljon minikokoista nähtävää, joten sinne kannattaa kaikkien mini-ihmisten suunnata kulkunsa :-) Itse menen huomenna päivystämään Nukkekotiyhdistyksen pöytään ja odotan malttamattomana, että pääsen samalla reissulla ihastelemaan kaikkia ihania nukkekoti-juttuja. Ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin eiköhän sieltä tartu jotain mukaankin :-)

tiistai 24. syyskuuta 2013

Punottua ja tuftattua

 
Eilen oli nukkekotikurssilla aiheena punonta. Olen aiemmin tehnyt kyseisellä menetelmällä pyykki- ja roskakorin, sekä pikkukoreja kuparilangasta, joten juttu ei ollut ihan vieras. Aikani mietiskeltyäni päädyin tekemään tuollaisen - mikä-suojaruukku-se-nyt-onkaan - kukkaruukulle. Kuteeksi valitsin ohuen pellavalangan ja mietin monta kertaa punomisen aikana, että helpommalla olisin päässyt paksummalla langalla. Mutta valmista tuli  ja sehän on pääasia. Ja koska ruukkukukkia on enemmänkin kuin tuo kuvassa oleva, noita täytynee tehdä lisää. Kivaa puuhaa!

Sitten vähän toisenlaista käsityötä. Alustukseksi kerron, että aloitin tänä syksynä Käsityön taiteen perusopinnot (joista enemmän täällä) ja ensimmäisenä varsinaisena käsityömenetelmänä meillä on tuftaus. Olen suunnitellut tekeväni vihdoinkin päällisen monta vuotta sitten tekemälleni eteisen penkille ja tämä työ oli ihan pakko toteuttaa ensin minikoossa.

Tilasin viime tai toissa vuonna (muisti pätkii) vekkulin vekottimen, joka kantaa nimeä punch needle. Olen aiemmin tehnyt sillä vain pienen kokeilun, mutta silloin käyttämäni pohjakangas oli vääränlaista ja innostus katosi saman tien. No nyt päätin tarttua härkää sarvista ja kumma kyllä tällä kertaa ei esiintynyt mitään ongelmia. Kuten kuvasta näkyy, työ on todellakin ensimmäinen ja siinä on runsaasti parantamisen varaa, mutta se on taatusti itse suunniteltu ja tehty :-) (Nuo harmaat esittävät kissoja ja punaiset sydämiä.) Reunan vinoneliöistä oli äärettömän vaikea saada "teräviä", mutta antakaa armoa, yritin kaikkeni ;-D Työ on viimeistelemättä, sillä en tiedä vielä, mihin tuo nukkekotimaailmassa päätyy. Suunnitelmissa on ollut tehdä eteisen penkki 1:12-koossa ja silloin tuo päätyisi sen päälliseksi niin kuin "oikeassa elämässäkin", mutta jos penkkiä ei koskaan synny, tuosta tulee ehkä matto... tai jotain. (Ja hitto soikoon, huomasin juuri kaksi sojottavaa langanpätkää, jotka olisi pitänyt leikata pois.) Ja nyt täytyy sanoa, että kerrankin olen ajan hermolla, sillä tänään saapuneessa Nukkekoti-lehdessä esiteltiin juuri tätä käsityömenetelmää :-) Kivaa puuhaa tämäkin!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Vähän parempi...

... mutta vain vähän.


Sapetti niin suunnattomasti nuo edellisen postauksen kallaa muistuttavat tulppaanit ;-D, että oli pakko tarttua toimeen ja korjata asia. Ensin tein muutaman pinkin tulppaanin ja sitten päätin vielä vähän fiksata vanhoja ja nyt olen melkein tyytyväinen :-)

Lukijat